Transitive Closure Logic and Multihead Automata with Nested Pebbles

Several extensions of first-order logic are studied in descriptive complexity theory. These extensions include transitive closure logic and deterministic transitive closure logic, which extend first-order logic with transitive closure operators. It is known that deterministic transitive closure logic captures the complexity class of the languages that are decidable by some deterministic Turing machine using a logarithmic amount of memory space. An analogous result holds for transitive closure logic and nondeterministic Turing machines. This thesis concerns the k-ary fragments of these two logics. In each k-ary fragment, the arities of transitive closure operators appearing in formulas are restricted to a nonzero natural number k. The expressivity of these fragments can be studied in terms of multihead finite automata. The type of automaton that we consider in this thesis is a two-way multihead automaton with nested pebbles. We look at the expressive power of multihead automata and the k-ary fragments of transitive closure logics in the class of finite structures called word models. We show that deterministic twoway k-head automata with nested pebbles have the same expressive power as first-order logic with k-ary deterministic transitive closure. For a corresponding result in the case of nondeterministic automata, we restrict to the positive fragment of k-ary transitive closure logic. The two theorems and their proofs are based on the article ’Automata with nested pebbles capture first-order logic with transitive closure’ by Joost Engelfriet and Hendrik Jan Hoogeboom. In the article, the results are proved in the case of trees. Since word models can be viewed as a special type of trees, the theorems considered in this thesis are a special case of a more general result

Ulkomaisten yritysten etabloituminen Suomeen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat vaikuttivat ulkomaisten päätökseen etabloitua Suomeen, ja millaisia haasteita ulkomaiset kohtasivat tytäryhtiön perustamisprosessin aikana. Tutkimuksessa käsiteltiin lisäksi kulttuurien kohtaamista, mikä kuuluu olennaisena osana kansainvälistymisprosessiin. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään tutkimuksen ymmärtämisen kannalta oleelliset aihealueet: yritysten kansainvälistyminen, yrityksen perustamisprosessi Suomessa sekä kulttuurien kohtaaminen. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastattelut tehtiin keväällä 2011 viidelle ulkomaisen yrityksen edustajalle. Yritykset on perustettu vuonna 2010. Tämän lisäksi haastateltiin yhtä suomalaista henkilöä, joka opastaa ulkomaisia yrityksen perustamisprosessissa. Yrityksen perustamisprosessissa haasteellisimmaksi koettiin suomen kieli ja osakepääomaa varten tarvittavan suomalaisen pankkitilin avaaminen. Tämän lisäksi haasteelliseksi koettiin verkkotunnuksen hakeminen ja luotettavan tiedon löytäminen. Yrityksen perustamisprosessi koettiin kokonaisuutena toimivaksi ja suhteellisen helpoksi. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että Suomessa on huomioitu ulkomaiset investoinnit ja niihin panostetaan. Mikään hankalaksi koetuista asioista ei ole niin suuri, että yritys olisi jättänyt investoinnin tekemättä. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää monenlaisiin jatkotutkimuksiin. Tutkimusta voitaisiin jatkaa ottamalla mukaan yrityksiä eri maista, laajentamalla aihetta esimerkiksi kansainvälistymisen riskeihin tai syventämällä käsiteltyjä aiheita.This thesis aimed at finding out why foreign companies have started their business in Finland and what kind of challenges they encounter when starting-up a business in Finland. The aim was also to investigate cultural aspects because they are part of the internationalization process of companies. The theoretical part of this thesis discusses all the essential themes relating to corporate internationalization. The research is based on interviews. The interviews were conducted during the spring 2011 with five representatives of foreign companies in Finland. Those companies were established in 2010. In addition, one Finnish person, help foreign people in their business start-up processes was interviewed. It was found out that issues requiring extra time and effort during starting-up processes were the language of documentation and opening of a Finnish bank account. Furthermore, it was challeng-ing to acquire a .fi domain and to find reliable information. However, the starting-up process was seen to be quite simple and workable. The research proves that foreign companies are taken into account in Finland and the processes have been developed. There was nothing that would prevent companies from investing in Fin-land. Instead many aspects attract investments to Finland. This thesis can be later used for further studies. For example different target groups could be included or research could be expanded to cover risks in the business starting-up processes

On elementary logics for quantitative dependencies

We define and study logics in the framework of probabilistic team semantics and over metafinite structures. Our work is paralleled by the recent development of novel axiomatizable and tractable logics in team semantics that are closed under the Boolean negation. Our logics employ new probabilistic atoms that resemble so-called extended atoms from the team semantics literature. We also define counterparts of our logics over metafinite structures and show that all of our logics can be translated into functional fixed point logic implying a polynomial time upper bound for data complexity with respect to BSS-computations.(c) 2022 The Author(s). Published by Elsevier B.V. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Logics with probabilistic team semantics and the Boolean negation

We study the expressivity and the complexity of various logics in probabilistic team semantics with the Boolean negation. In particular, we study the extension of probabilistic independence logic with the Boolean negation, and a recently introduced logic FOPT. We give a comprehensive picture of the relative expressivity of these logics together with the most studied logics in probabilistic team semantics setting, as well as relating their expressivity to a numerical variant of second-order logic. In addition, we introduce novel entropy atoms and show that the extension of first-order logic by entropy atoms subsumes probabilistic independence logic. Finally, we obtain some results on the complexity of model checking, validity, and satisfiability of our logics

Feasibility of a Web-Based Psychoeducation Course and Experiences of Caregivers Living With a Person With Schizophrenia Spectrum Disorder: Mixed Methods Study

Background: Schizophrenia is a severe mental illness that burdens both patients and caregivers.Objective: The aim of this study is to examine the feasibility of a web-based psychoeducation course targeted at caregivers of persons with schizophrenia spectrum disorders (SSDs) and to describe their experiences of living with a person with SSD based on the material caregivers produced during the web-based course.Methods: A convergent, parallel, mixed methods study design was used. First, caregivers' engagement in the course was evaluated quantitatively. Second, the overview of the course feedback was evaluated using quantitative and qualitative methods. Third, the experiences of being a caregiver to a person with SSD were analyzed qualitatively with the thematic analysis of the writings caregivers produced during the web-based course.Results: A total of 30 caregivers participated in the study and a web-based psychoeducation course. Less than two-thirds (18/30, 60%) completed the course. Content was most often logged for the first module, Orientation (3465 log-ins), and the lowest number of log-ins was recorded for the Daily life module (1061 log-ins). Feedback on the course varied; over half (10/17, 59%) of the caregivers considered the content to be very good or good, about half (9/17, 53%) considered the website layout to be good, only 6% (1/17) felt that the usability of the website was poor, and no one felt that it was very poor. From the reported experiences of being a caregiver to a person with SSD, 3 themes were formed: the caregiver's own well-being, relationship with the person with SSD, and experience of health care services.Conclusions: The web-based psychoeducation course for caregivers living with a person with SSD seems to be especially suitable for those who have little experience as a caregiver. In the future, more planning and the consideration of aspects related to the needs of specific target groups, course content, practical arrangements, and scheduling should be taken into account. In addition, although caregivers can improve their own well-being in different ways, they need regular support and cooperation from health care professionals.</div

Sopimuksellisuus alue- ja kaupunkikehittämisessä

Selvityksessä tarkastellaan sopimuksellisuuden nykytilaa ja kehittämistä valtion ja alueiden sekä kaupunkien välillä. Sopimuksellisuus on tuloksellinen, mutta myös raskas ja monimutkainen yhteistyön muoto. Näin ollen sopimusten ei katsota voivan resurssien puolesta muodostaa aluekehittämisen yhteistyön ydintä. Sopimuksia tulee kehittää kumppanuuden alueellisesti kohdennettuina erityistoimenpiteinä. Niiden vaikuttavuutta, strategisuutta, arviointia ja mittarointia tulee myös kehittää. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen ekosysteemisopimukset sekä MAL-sopimukset ovat vaikuttavimmat ja pisimmälle jalostuneet sopimukset. Etenkin MAL-sopimuksilla, mutta myös ekosysteemisopimuksilla, on vahva mielikuva-asema 'aitoina sopimuksina'. Ulosjäänti näistä sopimuksista koetaan suurena haasteena. Muut työkalut ja yhteistyön muodot jäävät nykyisellään näiden sopimusten varjoon. Laventamisen sijaan tulee syventää ja tehdä tunnetuksi muita mahdollisuuksia. Sopimuksellisuuden merkittävyys ja vaikuttavuus pohjautuvat toimenpiteiden räätälöintiin ja alueelliseen kohdentamiseen. Valtion tulee syventää laajempaa kumppanuuspolitiikkaa ja tasaveroista vuorovaikutusta alueiden kanssa sekä viestiä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikuttavuudesta. Sopimusten tulee säilyä yhteistyön keinovalikoimassa, mutta niitä ei ole syytä mieltää yleiseksi ja kaikkiin tilanteisiin soveltuvaksi työkaluksi

Palliatiivisen lääketieteen opetus lääketieteen kandidaattien arvioimana

Lähtökohdat Palliatiivinen lääketiede on lääkärin ydinosaamista, mutta alan professuuri ja opetussuunnitelma ovat vain Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Menetelmät Lukuvuonna 2018–2019 kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa kysyttiin kysely­lomakkeella valmistuvien kandidaattien näkemyksiä palliatiivisen lääketieteen opetuksesta. Tulokset Vastaajista (n = 502) lähes kaikki (98 %) pitivät palliatiivisen lääketieteen opetusta hyödyllisenä. Opetus oli kattanut parhaiten kivun hoidon, heikoimmin psyykkiset oireet ja psykososiaalisen tuen. Lisäopetusta olisi kaivattu eniten hoitolinjauksista ja psykososiaalisista seikoista. Tampereen ja Helsingin yliopistojen vastaajat kokivat opetuksen kattaneen paremmin lähes kaikki osa-alueet verrattuna muiden yliopistojen vastaajiin. Helsingin ja Tampereen opiskelijoista 80–90 % kertoi kohdanneensa saattohoitopotilaan opetuksessa, kun muista näin arvioi noin kolmannes. Avoimissa vastauksissa korostui tarve opetukseen ennen ensimmäisiä lääkärin työtehtäviä. Päätelmät Kokemukset palliatiivisen lääketieteen opetuksesta vaihtelivat yliopistojen välillä. Valtakunnallisen palliatiivisen lääketieteen opetussuunnitelman käyttöönotto on tarpeen.</p

Palliatiivisen lääketieteen opetus lääketieteen kandidaattien arvioimana

Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Palliatiivinen lääketiede on lääkärin ydinosaamista, mutta alan professuuri ja opetussuunnitelma ovat vain Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Menetelmät : Lukuvuonna 2018–2019 kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa kysyttiin kysely¬lomakkeella valmistuvien kandidaattien näkemyksiä palliatiivisen lääketieteen opetuksesta. Tulokset : Vastaajista (n = 502) lähes kaikki (98 %) pitivät palliatiivisen lääketieteen opetusta hyödyllisenä. Opetus oli kattanut parhaiten kivun hoidon, heikoimmin psyykkiset oireet ja psykososiaalisen tuen. Lisäopetusta olisi kaivattu eniten hoitolinjauksista ja psykososiaalisista seikoista. Tampereen ja Helsingin yliopistojen vastaajat kokivat opetuksen kattaneen paremmin lähes kaikki osa-alueet verrattuna muiden yliopistojen vastaajiin. Helsingin ja Tampereen opiskelijoista 80–90 % kertoi kohdanneensa saattohoitopotilaan opetuksessa, kun muista näin arvioi noin kolmannes. Avoimissa vastauksissa korostui tarve opetukseen ennen ensimmäisiä lääkärin työtehtäviä. Päätelmät : Kokemukset palliatiivisen lääketieteen opetuksesta vaihtelivat yliopistojen välillä. Valtakunnallisen palliatiivisen lääketieteen opetussuunnitelman käyttöönotto on tarpeen.Peer reviewe

Palliatiivisen lääketieteen perusopetus : Suositus opetussuunnitelmasta yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa

Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen (EduPal)-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke. Hankekonsortioon kuuluvat kaikki Suomen lääketieteelliset tiedekunnat. Hankkeen asiantuntijaryhmä on laatinut tämän valtakunnallisen suosituksen palliatiivisen lääketieteen opetussuunnitelmasta lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa perusopetuksessa. Opetussuunnitelman tavoitteena on yhdenmukaistaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden suomalaisten lääkäreiden palliatiivisen hoidon osaaminen. Opetussuunnitelman laajuus on 3 opintopistettä (81 tuntia) jaettuna erikseen kontaktiopetustunteihin ja muuhun opiskeluun. Tuntimäärät on jaettu aihealueittain. Eri aihealueiden yksityiskohtaisten sisältöjen ja osaamistavoitteiden keskeisyys on määritelty kolmiportaisesti. Suunnitelmassa on myös esitetty sisältöjen ajoitus lääketieteen lisensiaatin opetusohjelmassa, palliatiivisen lääketieteen integraatio eri oppiaineiden opetukseen, opetusmenetelmät ja arviointi

Iloa vanhemmuuteen : vanhemmuutta tukeva teematapahtuma

Kehittämistyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa lapsiperheille suunnattu, vanhemmuutta vahvistava teematapahtuma kolmessa Helsinkiläisessä neuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa kuusi neuvolaympäristöön soveltuvaa tieto- ja toimintapakettia sekä niihin liittyvä materiaali sekä järjestää vanhemmille iloinen, ideoita antava ja voimauttava hetki arjen keskelle ja arkea tukemaan. Pyrimme tuottamaan sisällöllisesti innostavan ja voimauttavan kokonaisuuden, joka olisi vanhempia osallistava. Kokeilimme teematapahtumaa terveyden edistämisen työmenetelmänä vastaamaan neuvolatyön haasteisiin vanhemmuuden tukemisen alueella. Lähtökohtana tälle kehittämistyölle oli sekä käytännön neuvolatyöstä että tutkimuksista esiin noussut tarve tukea perheitä entistä enemmän vanhemmuuteen, kasvatustyöhön, voimavaroihin ja arjessa selviytymiseen liittyen. Kehittämistyömme tuotoksena oli kolme vanhemmuutta vahvistavaa teematapahtumaa sekä tapahtuman toteutukseen tarvittava materiaali. Teematapahtumat koostuivat seuraavista osa-alueista: Vauvan kehollisuus- vauvahieronta ja vauvatus, Liikkeelle vauvan kanssa, Vauvavuoden kulku, Kontakti lapseen - sadutus ja lapsihieronta, Mitä tehdä lapsen kanssa kotona ja kodin ulkopuolella sekä Tahtoikäisen kanssa selviytyminen. Teematapahtuman nimeksi muotoutui Iloa vanhemmuteen. Iloa vanhemmuuteen -tapahtumissa oli yhteensä 78 osallistujaa ja palaute oli positiivista. Osallistujat olivat pääosin vauvojen ja varhaisleikki-ikäisten lasten äitejä, mutta paikalla oli myös joitakin isiä ja terveysaseman henkilökuntaa. Osallistujat kiersivät, keskustelivat ja keräsivät tietoa tarjolla olleista aiheista. Terveydenhoitajaopiskelijoiden ja osallistujien välinen keskustelu oli rakentavaa ja tietoa välittävää, vaikkakin keskustelu jäi enimmäkseen pinnalliseksi, mahdollisesti tapahtuman messumaisen luonteen vuoksi. Tällaisen projektiluonteisen kehittämistyön tekeminen oli mielenkiintoinen, kehittävä ja opettava kokemus. Tapahtuman toteuttaminen kolmessa eri toimipisteessä mahdollisti kolmen varsin erilaisen kokemuksen saannin. Jatkoa ajatelleen olisi tärkeää löytää motivoituneet yhteistyöneuvolat sekä sopiva paikka tapahtuman järjestämiselle, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren osan kohderyhmästään eli neuvolan asiakkaista.The purpose of this final project was to plan and organise an event that was directed at families with children under school age and conducted in three maternity and child health centres in Helsinki. The aim of this project was to produce informative material that can be used when holding similar events in the future, and to arrange an event with a focus on strengthening parenthood and parental resources. Our aim was also to get into interaction with the maternity and child health centres and their customers. The starting point for this project was that both practice and research show that parents of today need even more support than before regarding parenthood, parenting, parental resources, and everyday life with small children. As an output, we organized three events with a turnout of seventy-eight parents most of which were mothers of small babies. The material consisted of topics concerning parenthood and parenting. The parents gathered up information by talking with the students and by collecting the provided material. Organizing an event such as this one was an interesting and informative experience. Because the event was organized three times in three different locations we were left with three diverse learning experiences that can be of use for future reference. When planning an event similar to this one attention should be paid to finding motivated maternity and child health centres for partners in co-operation and a more suitable location for the event to reach as many parents as possible